Ja liian pitkällä ajalla tarkoitan siis vuotta ja 46 päivää.
V u o s i. Ja 46 päivää.
Yksi kokonainen vuosi. 1 kuukausi. 15 päivää.
411 hiton pitkää päivää.
To be honest, en tiedä miksi pidän tätä blogia enää edes pystyssä. Annan sen vaan kummitella. Jostain syystä haluan pitää hengissä ajatusta siitä, että joku päivä vielä jatkan tänne kirjoittamista. Kirjoittamista kirjoista, lukemisesta ja kirjailijoista, eikä vaan päivityksiä siitä (tästä), kuinka blogi junnaa paikoillaan.
Positiivista on, että blogin tyhjyys ei korreloi in real life lukemistahtini kanssa; vuosi 2015 oli tähän mennessä onnistunein lukuvuoteni! Luin enemmän kuin koskaan, löysin uusia suosikkeja (Robin Hobb. One of the best decisions of my life) ja selvisin elämäni toisesta readathonista. Kaduttamaan jäi, ettei tätä kaikkea tullut dokumentoitua.
Meinasin jo kirjoittaa tähän, että "ehkä vuosi 2016 on mun blogivuosi ja kirjoitan tänne ihan salamana joka viikko!" mutta ei. En voi luvata. Vuosi 2016 on jo opiskelun, työskentelyn, suhteiden, fyysisen kehittymisen, uusien vastuiden, itsensä toteuttamisen, ja mahdollisimman stressittömän ja hauskan lukemisen vuosi. Ehkä se riittää.
Blogi saa luvan silti jäädä elämään.
Who knows mitä tulevaisuudessa tapahtuu..
- Piia -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti